F.A.Q. - USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

 

1. Pistävätkö siilin piikit?

Kyllä ja ei. Siilin ihoa suojaa noin 2000 terävää piikkiä, jotka eläin voi pelästyessään ja puolustautuessaan nostaa pystyyn. Tällöin piikit sojottavat limittäin ja jännitettyinä eri suuntiin, ja siiliin on vaikea koskea "satuttamatta" sormiaan. Piikin pisto tosin tavallisesti vain ärsyttää ihoa (voi ilmetä pieninä punaisina näppyinä) - ei siis aiheuta verenvuotoa tai haavaa.

Kesy ja ihmiseen luottava siili pitää suurimman osan ajasta piikkinsä selänmyötäisinä, jolloin sitä voi vaivatta käsitellä ja silitellä. Ajan myötä piikikkyyteen myös tottuu ja siiliä oppii käsittelemään, vaikka se olisikin piikkipallona.

 

2. Haisevatko siilit?

Kyllä ja ei - kaikki on suhteellista. Siili on hyönteis- ja sekasyöjä, joten sen ulosteet muistuttavat pikemminkin kissan kuin esimerkiksi kanin tai jyrsijän ulosteita. Nämä "pökäleet" saattavat joskus haistakin, mutta haju laantuu yleensä melko nopeasti - viimeistään jätösten kuivuttua.

Siilin ulosteiden määrään, koostumukseen ja hajuun voi vaikuttaa jonkin verran ruokinnalla:  monet ovat todenneet, että paljon kissan purkkiruokia tai muita märkäruokia syövien siilien jätökset haisevat paljon enemmän kuin pääasiassa hyönteisruokavaliolla elävien. Tavallisesti siilien läsnäoloa huoneistossa ei hajusta havaitse, ja virtsa ei siilien (toisin kuin esim. joidenkin jyrsijöiden) kohdalla ole ongelma. 

 

3. Paljonko siilit maksavat?

Siilien keskivertohinta on 300-400 euroa, kasvattajilla tavallisimmin 350 euroa. Näin myös meillä. Siiliä voidaan pitää eksoottisena eläimenä, joten korkea hinta auttaa osaltaan varmistamaan, että siilit päätyvät sellaisiin koteihin, joihin niitä todella halutaan. Kannattaa myös huomata, että hankintahinta on vasta ensimmäinen kustannus, ja siilin tarvikkeet, ylläpito (erityisesti hyönteisruokavalio) ja mahdolliset eläinlääkärikulut voivat ylittää tämän rahasumman moninkertaisesti. Jos siis jo siilin hankintahinta laittaa epäilyttämään, kannattaa ehkä vielä hetken aikaa harkita jotakin muuta lemmikkiä. Ruokakustannusesimerkkiin voit tutustua täällä.

 

4. Voinko ottaa siilin, vaikka olen itse allerginen tai isäni/lapseni/muu perheenjäsen on allerginen?

Allergiat ovat yksilöllisiä, joten yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Toiset allergikot ja jopa astmaatikot tulevat toimeen siilin kanssa, mutta toisaalta allergia näyttäisi olevan myös yleisin syy luopua siilistä. Allergiaoireisiin vaikuttaa mm. altistumisaika (siiliallergia voi puhjeta vasta useammankin vuoden jälkeen), se, kuinka paljon siiliä ja sen asumusta käsittelee, elääkö itse jatkuvasti samassa huoneessa siilin kanssa, kuinka usein siiliä ja sen asumusta pestään...

Yksi tai useampi vierailu siilistiperheessä voi paljastaa välittömän allergian - tai sitten ei. Kannattaa myös miettiä, onko eläimen tai edes omistajankaan edun mukaista, että siili otetaan allergiaperheeseen kokeilumielellä ja sillä periaatteella, että voidaanhan siitä sitten heti luopua, jos/kun oireita alkaa ilmetä.

Siileistä ja allergiasta löytyy Suomen Siiliyhdistyksen keskustelupalstalta Haku-toiminnolla monta keskustelua.

 

5. Miten siili kannattaisi majoittaa? Kumpi on parempi, häkki vai terraario?

Tähän tekisi mieli vastata, ettei kumpikaan. Siili ei ole häkki- tai terraarioeläin, jota voi vain ihastella lasin tai kaltereiden takaa, kun itseä huvittaa. Siili vaatii paljon liikuntaa ja joka iltaista vapaana juoksentelua. Näin ollen häkki tai terraario voi toimia vain siilin "makuuhuoneena" päivisin, muttei mielellään ainoana vakituisena asumuksena.

Jos siilin vapaana pitäminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista, tulisi sille rakentaa mahdollisimman suuri aitaus tai aitauksen ja siilikaapin (=siilitalo) yhdistelmä.

Siilitalo yksistään (ilman aitausta tai mahdollisuutta vapaana juoksenteluun) on häkkien ja terraarioiden tapaan siitä huono, että siinä siili ei voi yleensä juosta kovin pitkää matkaa yhteen suuntaan, vaan n. 0,5 - 1,0 metrin matkaa edestakaisin, mistä eläin tuntuukin turhautuvan kovasti - aivan kuten tiikerit eläintarhassa. Aitaukseen tai vapaana juoksenteluun yhdistettynä kaappi on kuitenkin mielestäni häkkiä tai terraariota parempi, sillä siinä on yhteensä enemmän pinta-alaa liikkumiseen ja erilaisille virikkeille.

 

 

6. Voiko siili elää ilman hyönteisiä ts. voiko hyönteiset korvata muulla ruualla? 

Nykytiedon mukaan ei. Siili on hyönteissyöjä, jonka elimistö
on lajin suunnattoman pitkän olemassaoloajan kuluessa sopeutunut sulattamaan erityisesti hyönteisravintoa. Erilaiset sirkat, torakat ja toukat ovat täydellisiä aterioita siilille kuorineen päivineen.

Hyönteisiä syövän siilin uloste on kiinteämpää, hajuttomampaa ja määrältään vähäisempää kuin esimerkiksi paljon kissan purkkiruokkia syövien lajitovereidensa. Vähärasvaisten hyönteisten avulla siilin paino pysyy helposti kurissa, ja niiden kuorissa oleva kitiini auttaa siilin vatsaa toimimaan - aivan kuten kuitu ihmisillä.

Siilin ruokavalion uskotaan vaikuttavan huomattavasti sen terveyteen ja elinikään. Nälkäänsähän eläimet voivat syödä melkein mitä vain, joten omistajan omantunnon varaan jää oikeanlaisesta ravinnosta huolehtiminen. Joskus myös kuulee joidenkin siilien nirsoilevan hyönteisistä, mutta tällöinkin sinnikäs tuputtaminen, muun ruuan vähentäminen ja hyönteisten pilkkominen pienemmiksi useimmiten lopulta auttavat. Tärkeintä olisi mielestäni saada siili syömään edes osaa mahdollisista ruokahyönteislajeista.

 

7. Mistä hyönteisiä kannattaa hankkia?

Eläinkaupoissa hyönteiset maksavat usein hyvin paljon (katso kustannusvertailu). Säilykehyönteisiä kannattaakin usein tilata kimppatilausten kautta tai miksei vaikka yksinkin Saksasta (www.reptilica.de). Kimppatilauksiin voit päästä mukaan Suomen Siiliyhdistyksen keskustelupalstan kautta.

Osoitteesta www.herppi.net löytyy ruokahyönteisten kasvattajia ja myynti-ilmoituksia.

Lisäksi useimpia hyönteisiä on helppo kasvattaa itsekin. Lisätietoa löydät täältä.

 

 

8. Tuleeko siili toimeen muiden lemmikkien kanssa?

Kysymyksen vastaus riippuu siitä, mitä toimeen tulemisella tarkalleen ottaen tarkoitetaan. Siiliä ei tulisi koskaan jättää vartioimatta kissojen, koirien tai frettien seuraan. Vaikka nämä eläimet jättävät siilin usein rauhaan todettuaan sen piikikkääksi leikkitoveriksi (tai välipalaksi), saattaa niiden saalisvietti kuitenkin joskus yllättäen laueta, niin että ne hyökkäävätkin siilin kimppuun – ovathan ne perimmäiseltä luonteeltaan petoja. Tällaisessa yhteenotossa tuskin käy hyvin kenellekään. Lisäksi esimerkiksi suurikokoiset koirat voivat jo pelkästään suuren massansa vuoksi saada pahaa jälkeä aikaiseksi vain astumalla siilin päälle. Sylistä käsin tapahtuva vastavuoroinen haistelu tai valvottu kohtaaminen lattialla voi kyllä näiden eläinten kohdalla onnistua. Jyrsijöiden ja kanien kanssa siili tulee usein vaivatta toimeen, mutta samaan asumukseen majoittamista ei kuitenkaan kannata harkitakaan, koska siili vaatii hyvin erilaiset elinolosuhteet kuin useimmat jyrsijät. Lisäksi yllättäviä vahinkoja voi näidenkin kesken sattua, ja ikävien tautien tarttuminen eläinlajista toiseen voi mahdollistua. Sama vaara piilee lemmikkilintujen kohdalla.

 

Takaisin Siileistä-sivulle

 

© Juulia Virtanen 2008